Isyyden ja äitiyden selvittäminen

Isyyden selvittäminen ja tunnustaminen

Jos lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella, on lapsen isyys aina erikseen vahvistettava joko tunnustamalla tai tuomioistuimen päätöksellä. Isyys tulee siten vahvistaa, vaikka vanhemmat olisivat lapsen syntyessä avoliitossa. Jos vanhemmat solmivat avioliiton lapsen syntymän jälkeen, on isyys myös tuolloin vahvistettava erikseen.

Isyys voidaan tunnustaa ennen lapsen syntymää sen kunnan äitiysneuvolassa, jossa äidille ja miehelle on annettu raskaudenaikaisia neuvolapalveluita. Ennakollisen isyyden tunnustamisen yhteydessä isästä tulee myös automaattisesti lapsen toinen huoltaja. Ennakollinen tunnustaminen edellyttää, että molemmat vanhemmat ovat samaa mieltä isyydestä ja samaan aikaan paikalla äitiysneuvolassa. Isyyden tunnustamista varten asianosaisilla tulee olla mukana voimassa olevat henkilöllisyystodistukset.
Neuvolasta allekirjoitetut isyyspaperit siirtyvät Kymsoten perheoikeudelliseen yksikköön. Siellä niitä säilytetään lapsen syntymän jälkeen 30 vuorokautta, jona aikana isyyden tunnustaminen on mahdollista perua. Lapsen syntymää seuraavan 30 päivän kuluessa isyytensä tunnustanut mies, lapsen äiti tai toinen mies, joka katsoo voivansa olla lapsen isä, voi vielä kiistää tai peruuttaa ennakollisen isyyden tunnustamisen. Kiistäminen tai peruuttaminen täytyy tehdä kirjallisesti lastenvalvojalle, esim. sähköpostilla osoitteeseen: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.. Kirjeessä tai sähköpostissa täytyy olla asianosaisten henkilötiedot. Peruuntuneen ennakollisen isyyden tunnustamisen johdosta tunnustaminen on vaikutukseton ja isyyden vahvistamisasia etenee lapsen synnyttyä perusmuotoiseen isyyden selvittämiseen. Lastenvalvojien henkilökohtaista sähköpostiosoitetta ei voi käyttää peruuttamisilmoituksissa, sillä henkilökohtaisen sähköpostin osalta ei voida taata, että ilmoitus saapuu määräajassa työssä olevan lastenvalvojan tietoon.

Neuvolassa isyyden selvittämistä ei kuitenkaan voida tehdä, jos vanhemmat eivät halua, että tunnustajasta tulee huoltaja, asianosaisten henkilöllisyyttä ei voida todentaa, äiti ei ole valmis isyyttä selvittämään, isyydestä on epäselvyyttä tai tunnustaja ei pysty ymmärtämään tunnustamisen merkitystä. Mikäli isyyttä ei ole tunnustettu ennen lapsen syntymää, voidaan isyys tunnustaa lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan luona. Mikäli vanhemmat haluavat tai lastenvalvoja katsoo tarpeelliseksi, voidaan isyyden selvittämisen yhteydessä tehdä DNA-tutkimus. Oikeusgeneettinen DNA-tutkimus on välttämätön, jos maahanmuuttajataustaisella vanhemmalla ei ole mahdollista saada virallista henkilöllisyystodistusta tai passia sekä tilanteessa, jossa äidin siviilisäädystä ei ole tietoa.
Isyyden selvittäminen edellyttää kummankin vanhemman henkilökohtaista asiointia lastenvalvojalla ja asianosaisilla tulee olla mukana voimassa olevat henkilöllisyystodistukset.
Lastenvalvojalla selvitetyn isyyden vahvistamisen jälkeen lapsen huoltajana on äiti. Vanhemmat voivat kuitenkin sopia, että lapsen huolto kuuluu molemmille vanhemmille yhteisesti. Jos vanhemmat eivät asu yhdessä, he voivat laatia lastenvalvojan luona sopimuksen lapsen asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta.

Kun kaikki tarvittavat isyyden tunnustamista ja selvittämistä koskevat asiakirjat ovat laadittu valmiiksi, lähettää lastenvalvoja nämä Digi- ja väestötietovirastoon. Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa isyyden ja lähettää päätöksen suoraan vanhemmille.

Jos lapsen isyyttä ei saada selvitetyksi ja vahvistetuksi vapaaehtoisesti, lastenvalvoja voi nostaa kanteen lapsen isyyden vahvistamiseksi tuomioistuimessa. Myös mies voi nostaa kanteen isyyden vahvistamiseksi, jos lapsen äiti ei vapaaehtoisesti suostu selvittämään asiaa lastenvalvojalla.

Lastenvalvoja selvittää myös avioliitossa syntyneen lapsen isyyden, jos lapsen äiti ja aviomies yhdessä pyytävät isyyden selvittämistä ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut lapsen syntymästä. Lastenvalvoja voi selvittää isyyden myös silloin, kun toinen mies on tunnustanut tai ilmoittanut aikovansa tunnustaa avioliiton aikana syntyneen lapsen, ja lapsen äiti ja aviomies hyväksyvät isyyden selvittämisen.

Äitiyden selvittäminen

Äitiyslain mukaan lapsen äiti on aina se, joka on synnyttänyt lapsen. Jos lapsen synnyttänyt äiti on saanut hedelmöityshoitoa yhdessä naispuolisen kumppaninsa tai aviopuolisonsa kanssa ja lapsi on syntynyt hoidon tuloksena, voidaan myös toisen äidin vanhemmuus vahvistaa äitiyden tunnustamisen perusteella. Äitiys täytyy erikseen tunnustaa ja vahvistaa siis myös silloin, kun vanhemmat ovat keskenään avioliitossa lapsen syntyessä.
Äitiys voidaan tunnustaa, jos raskaus on alkanut 1.4.2019 jälkeen hedelmöityshoidolla anonyymin luovuttajan sukusoluilla ja vanhemmilla on esittää asiasta hoitosuostumus. Äitiys voidaan tunnustaa jo raskausaikana ennakollisesti äitiysneuvolassa tai tarvittaessa lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan vastaanotolla.

Äitiyslain mukainen äitiyden selvittäminen, vahvistaminen ja kumoaminen tapahtuvat soveltuvin osin isyyslain mukaisia menettelyjä noudattaen. Ennakollista tunnustamista ja äitiyden selvittämistä koskevat samat säännökset henkilökohtaisesta asioinnista, henkilöllisyystodistuksista ja ennakollisen tunnustamisen peruuttamisesta kuin isyysasioissa.

Jos lapsen äitiyttä ei ole voitu vapaaehtoisesti selvittää, voi lapsi tai lapsen synnyttänyt äiti tai hedelmöityshoitoon suostumuksensa antanut nainen nostaa kanteen äitiyden vahvistamiseksi tuomioistuimen päätöksellä. Alaikäisen lapsen puolesta kannetta ajaa lastenvalvoja.

Jos lapsen äiti on saanut hedelmöityshoitoa yksin ja raskaus on alkanut anonyymin luovuttajan sukusoluilla, tehdään yleensä isyyden selvittämisen keskeyttämispäätös. Äidin tulee kuitenkin asioida lastenvalvojan luona henkilökohtaisesti ja hänellä tulee olla mukana voimassa oleva henkilöllisyystodistus tai passi. Äidin tulee esittää hedelmöityshoitoa koskeva hoitosuostumus, josta kopio liitetään asiakirjoihin.