Lastensuojelutyössä tärkeintä on lapsen tai nuoren etu! Lähtökohtana on, että lapset ja nuoret osallistuvat omien asioidensa käsittelyyn. Mitään ikärajaa ei ole määritelty, vaan pienikin lapsi osallistetaan mukaan ikätaso huomioiden.
Suurin osa lastensuojelutyöstä tehdään avohuoltona perheen luona. Nämä tukitoimet ovat aina vapaaehtoisia ja tehdään yhteistyössä perheen kanssa. Tällaisia tukimuotoja ovat muun muassa: kotipalvelu, tehostettu perhetyö, tukihenkilö, vertaistukitoiminta, hoito- ja terapiapalvelut.
Lastensuojeluun liittyy edelleen pelkoa huostaanotosta eli siitä, että lapsi viedään pois kotoa. Todellisuudessa lasta ja perhettä pyritään auttamaan moni eri keinoin, että lapsi voi asua omassa kodissaan. Huostaanotto on viimeinen toimi silloin, jos ongelmat ovat vakavia tai ne ovat kestäneet pitkään. Mikäli lapsi on vaarassa, voidaan tehdä kiireellinen ja lyhytaikainen sijoituspäätös.
Mikäli lapsi tarvitsee turvaa, lastensuojelu voidaan järjestää myös kodin ulkopuolella. Tällöin puhutaan lapsen sijaishuollosta. Lapsen sijoitus voi olla lyhytaikainen. Varsinainen huostaanotto on aina vaikea ja monimutkainen asia, johon on painavat syyt ja lastensuojelulain mukaiset perusteet. Huostaan otettu lapsi muuttaa asumaan esimerkiksi perhehoitoon tai lastensuojelulaitokseen. Yhteys vanhempiin säilyy. Huostaanotto kestää niin kauan kuin lapsi sitä tarvitsee.
Lastensuojelun ja sosiaalihuollon palvelut perheille on laaja kokonaisuus palveluja, joilla autetaan lasta ja perhettä. Tarkempaa tietoa saa oman alueen sosiaalityöntekijöiltä.
Monipuolista tietoa lastensuojelusta löytyy myös Lastensuojelun Keskusliiton sivustolta.
Tutustu tähän Lastensuojelu.info
